Hampaiden kehitys

Pysyvät hampaat alkavat yleensä puhjeta 5-6 vuotiaana. Hampaiden kehityksessa ja puhkeamisessa voi olla yksilöllisiä eroja. Puhjetessaan ne työntävät kohdalla olevaa maitohammasta siten, että maitohampaan juuri resorboituu eli sulaa. Juureton hammas alkaa heilua ja irtoaa yleensä itsekseen. Joskus maitohampaan juuret eivät resorboidu kokonaan. Sillon hammaslääkäri voi poistaa maitohampaan, jotta pysyvä hammas pääsee puhkeamaan. 

Ensimmäisenä puhkeaa yleensä keskimmäiset alaetuhampaat. Sitten lähes samaan aikaan voi alkaa ensimmäisten pysyvien takahampaiden puhkeaminen viimeisten maitohampaiden taakse. 

Hoito ja kasvatustyö TEHTÄVÄ

Päivähoidossa lapsi huomioidaan yksilönä. Päivähoidossa lapsen tarpeet otetaan esimerkiksi huomioon järjestämällä lapselle oman iän ja kehitystason mukaan virikkeitä. Lapsen tarpeiden huomioon ottamista edistää lapsen kuunteleminen, keskusteleminen sekä vuorovaikutus. Erityislapsetkin huomioidaan päiväkodeissa esimerkiksi pienryhminä ja lapsen kanssa asiat käydään hitaammin ja rauhallisemmin. Myös muualta suomeen muuttaneet lapset saavat erityisopetusta suomenkieleen ja muuhun lapselle hankalaan asiaan. 

Virtojen vasun tavotteet ja päämäärät ovat: 

Vahvistaa lapsen minä käsitystä ja itsetunnon kehitystä. Edistää lapsen suotuisia kasvu- ja kehitys ja oppimis edellytyksiä. Sekä kehittää lapsen arkielämä taitoja. Tarjota lapselle mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen ja yhdessä oloon sekä sekä sosiaalisten taitojen harjoittaminseen. Auttaa lasta kasvamaan itsenäiseksi ja omatoimiseksi ihmiseksi joka tuntee vastuuta itsestään ja ympäristöstään. Lapsi on yksilö ryhmässä. 

Lapsilähtöisyys varhaiskasvatuksessa:

Lapsilähtöisessä varhaiskasvatuksessa lähestytään asioita lapsen näkökulmasta käsin, kunnioitetaan lapsen yksilöllisyyttä ja lasten välistä tasa-arvoa. Lapsi hyväksytään sellaisena kun hän on. Hänelle annetaan mahdollisuus kehittyä edellytystensä ja oman kehitysrytminsä mukaan. Lapsi saa tukea niissä asioissa jossa hän on hyvä ja edistynyt sekä niissä asioissa, joita hän välttelee eikä vielä tiedosta tarvitsevansa. Lapsi oppii parhaiten kun hänellä on hyvä olla. 

Kuumeisen lapsen kotihoito

Yleensä kuume on ohimenevä, lapselle vaaraton, joskus jopa hyödyllinen ilmiö. Pitkittyessä sen syy on selvitettävä ja eräissä lapsiryhmissä kuumeen alentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Infektiotaudeissa kuume on osa elimistön puolustusreaktiota. Se lisää elimistön puolustukseen osallistuvien solujen reagoivuutta, jolloin niiden liikkuvuus ja bakteerien tappo kyky lisääntyvät ja vasta-ainetuotanto tehostuu. 

Kuumetta alentavat lääkkeet ovat tehokkaita ja turvallisia. Lapsen vaatetta voi myös vähentää ja huonetta tuulettaa. Lapsen pitää kuumeisena myös juoda paljon. 

Jopa 2-3 %:lla puolenvuoden- viidenvuoden ikäisitä lapsista liittyy kuume kouristus yli 38,5'c kuumeeseen etenkin nopeasti nousevan kuumeen yhteydessä. Lapsen hengitys muuttuu katkonaiseksi, väri kalpeaksi tai sinertäväksi, lapsi menee tajuttomaksi ja jäykistää tai kouristaa raajojaan symmetrisesti. Yleensä kohtaus menee minuuteissa, lähes aina alle 10 minuutisa, ohitse ja lapsi on hoitoon tullessaan oireeton. 

Kuumekouristuksen hoito-ohjeet: 

Lapsen ja huoneen viilentäminen. 

Kuumelääkkeen anto heti kuumeen noustessa. 

Jos kouristus alkaa, lapsi kylkiasentoon ja hengitystiet pidettävä auki. 

Jos kouristus kestää yli 5 minuuttia, lapsi pitää kuljettaa lääkäriin. 

Pidä kuume- ja kouristuslääkkeet aina mukana. 

Lähteet: lastentautiopin ydinkirja

Lapsen kuivaksi oppiminen

Lapsi ei voi hallita suoltaan tai virtsarakkoaan ennenkuin hänen hermostonsa on kehittynyt riittävästi. Lasta voi alkaa totuttaan pottaan noin 1,5-2 vuoden ikäisenä. Anna lapsen tutustua pottaan rauhassa. Potalla voi vaikka leikkiä istuttamalla siihen nallen tai nuken. 

Päiväkuiva lapsi tarvitsee yleensä yhä yöllä vaippaa. Yökuivaksi opitaan yleensä myöhemmin kuin päiväkuivaksi. Keskimäärin lapset oppivat yökuiviksi 2-4-vuotiaana. Merkkejä yövaipan pois jättämisestä: 

-vaippa on aamulla kuiva

-lapsi haluaa itse kokeilla nukkua ilman vaippaa

-lapsi herää yöllä pissahätään, vaikka hänellä on vaippa

Yökastelijasta puhutaan vasta kun lapsi on yli 5-vuotias. Yökastelu ongelmasta voi puhua neuvolan 4-ja 5 vuotistarkastuksessa. 

Katu: kotitehtävä: Alle 1-vuotiaan ruokavalio

Täys imetys kestää 6kk ikään. Osittainen imetys vähintääm 12kk ikään.

Siirtyessä kiinteisiin ruokiin lapselle tarjotaan soseita (n. 4kk iässä) Esim. Peruna,kasvis,marja ja hedelmäsoseita. Aluksi pieniä maisteluannoksia ja vasta lähempänä puolenvuoden ikää annoskokoa voidaan kasvattaa. Puolivuotiaalle voidaan tarjota sormiruokia itse syötäväksi esim. Pehmeitä vihanneksia,hedelmiä,kurkkua ja banaania. 8kk iässä voi lapselle alkaa tarjota lihaa sekä kalaa ja hienojakoisia tuore raasteita. Lähestyessä vuoden ikää lapsi voi alkaa syömään samaa ruokaa kuin muu perhe. Sokerin,suolan ja voimakkaiden mausteiden käyttöä tulee välttää. 

Olen Tiia ja muutin Tampereelta opiskelemaan virroille sosiaali ja terveysalaa. Yläasteen jälkeen lähdin opiskelemaan tarjoilijaksi. Vuoden ajan pakotin itseni opiskelemaan tarjoilijaopintoja kunnes kiinnostus lopahti täysin ja päätin hakea yhteishaussa uudestaan. Sosiaali ja terveysalaa olen aina halunnut opiskella joten päätin vihdoin sen toteuttaa.